Usein kysytyt kysymykset
Kuinka yleisiä muistihäiriöt ovat?
Muistihäiriöt ovat yleisiä ja kaikki unohtelevat joskus asioita.
Joka kolmas yli 65 vuotta täyttänyt kokee muistinsa toiminnassa olevan häiriöitä.
Muistisairaudet ovat kansansairauksia. Suomessa n. 200 000 sairastunutta.
Miksi muistin toiminta häiriintyy?
Muistin toiminta ja uuden oppiminen voi häiriintyä monesta eri syystä. Esimerkiksi stressi, uupumus, masennus, tietyt sairaudet tai runsas alkoholin käyttö voivat vaikuttaa muistin toimintaan.
Myös iän myötä muistin toiminta voi muuttua ja hidastua. Normaaliin ikääntymiseen ei kuitenkaan liity sen tasoista muistin heikkenemistä, että se heikentäisi merkittävästi selviytymistä päivittäisissä toimissa. Ikääntymisen myötä voi esiintyä ns. hyvälaatuista unohtelua, jossa asiat hetkeksi unohtuvat, mutta palautuvat mieleen jonkin ajan kuluttua.
Minkälaisiin muistin ja käytöksen muutoksiin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota? Eli milloin pitää huolestua?
Muistioireiden ilmenemismuodot ovat aina yksilöllisiä. Oireet voivat ilmetä esimerkiksi seuraavasti:
toistuva asioiden unohtelu
itselle tärkeät esineet usein kadoksissa (lompakko, avaimet yms.)
sovittujen tapaamisten toistuva unohtelu
vaikeus muistaa, ymmärtää tai löytää oikeita sanoja
toistuvat kysymykset samasta asiasta
kyvyttömyys tunnistaa aikaa tai paikkaa
vaikeus selvitä arkipäivän toiminnoista
persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset
luopuminen harrastuksista, joista aiemmin on pitänyt
opittujen taitojen ja asioiden unohtaminen
henkisen suorituskyvyn muutokset
liikenteessä tai autoa ajaessa joutuu miettimään minne on menossa
ei muista miten on tullut johonkin paikkaan
uusien asioiden opettelun (esim. hoito-ohjeen seuranta) selkeä vaikeutuminen
muistin ongelmien peittely tai vähättely
Mitkä ovat yleisimpiä muistisairauksia?
Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale- tauti ja otsa-ohimolohkoperäinen muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio)
Eri muistisairauden oireet ja perinnöllisyys poikkeavat hieman toisistaan, mutta jokainen pitkälle edetessään johtaa dementiaoireyhtymään
Mikä on dementia?
Muistisairaudet johtavat edetessään dementiaoireyhtymään. Se tarkoittaa sitä, että yksi tai useampi tiedonkäsittelyn toiminto on heikentynyt henkilön aiempaan suoritustasoon verrattuna. Kyse ei siis ole pelkästään muistin heikkenemisestä, vaan dementiaan liittyy ainakin yksi seuraavista oireista:
lähimuistin heikkeneminen eli vaikeus muistaa viime aikojen tapahtumia
uusien asioiden oppimisen ja mieleen painamisen vaikeutuminen
abstraktin ajattelun vaikeutuminen – vaikeus ymmärtää esimerkiksi vertauksia
puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus – vaikeus löytää sanoja tai ymmärtää sanallisia ohjeita
tunnistamisen vaikeudet (esimerkiksi vaikeus tunnistaa esineitä, käytetään vääriä esineitä väärissä yhteyksissä)
esineiden ja asioiden nimeämisen vaikeudet (käytetään kiertoilmauksia ja lähellä oikeaa sanaa olevia sanoja)
kätevyyden häiriöt (vaikeuksia pukeutumisessa tai esineiden käytössä)
ajan ja paikan tunnistamisen vaikeudet (eksyminen)
mielialan lasku, ahdistuneisuus, joskus käytösoireet (levottomuus, aggressiivisuus, vaeltelu)
Mikä aiheuttaa muistisairauden?
Muistisairauksien taustalla voi olla sekä perinnöllisiä että elämäntapoihin liittyviä syitä. Perinnöllisiin tekijöihin emme voi juurikaan vaikuttaa, mutta kiinnittämällä huomiota terveellisiin elämäntapoihin voimme pyrkiä ennaltaehkäisemään muistin häiriöitä, muistisairauksia ja monia muitakin sairauksia (kuten sydän- ja verisuonisairaudet).
Miten ehkäistä muistihäiriöitä? Entä voiko todetun muistisairauden etenemistä hidastaa?
Pidä yllä sosiaalisia suhteita sinulle sopivissa määrin. Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.
Syö monipuolisesti! Varmista riittävä kasvisten, marjojen ja hedelmien saanti. Kasviksilla ja hedelmillä on laajat terveysvaikutukset. Huomioi myös rasvan laatu sekä suolan määrä!
Liiku säännöllisesti. Jo 20 minuuttia päivässä riittää ylläpitämään peruskuntoa sekä positiivisempaa mieltä. Säännöllisyys on tärkeämpää kuin liikunnan kuormittavuus. Liikunnan ei siis tarvitse olla raskasta jotta siitä saisi hyötyjä, pienikin liike auttaa!
Mitä muistisairauteen sairastunut voi tehdä päivisin?
Päivätoiminta (päivähoito, klubitoiminta, kerhotoiminta – rakkaalla lapsella on monta nimeä), aivotreeniryhmät, kurssit, jotka tukevat hyvinvointia ja tuovat tekemistä päivään, ylläpitävät toimintakykyä ja joista saa seuraa.